Jeps, nyt sitä vihdoin sain alotettua tämän blogin kirjoittelun :)
Isosisko-Hannan kirjoituksia lukiessa blogi-kärpänen puri muakin ;D
Enpä sitten tiedä kuka tätä lueskelee, mutta enimmäkseen itseni takia tätä aloinkin tekemään...

Mutta mutta, mistä sitä alottais?
Pitänee päivittää elämän tilanne:
Elikkäs valmistuin juuri (29.5.2008) vaatetus artesaaniksi, mitä opiskelin 3 vuotta tuolla sedussa, Jurvan yksikössä. Tuolla koululla on ollut monta nimeä; Jurvan käsi- ja taideteollinen, Taidon ja kulttuurin opppilaitos TAIKU ja nyt se kuuluu Seinäjoen koulutuskuntayhtymään SEDUun.
Mutta juu, koulutusohjelmani oli Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen ko. Näin yksinkertaistettuna vaatesuunnittelu ja ompelua enimmäkseen.
Aikaisemminhan oon jo valmistunut parturi-kampaajaksi Varkauden ammatti-instituutista vuonna 2004. (kauheeta, onko siitäkin jo niin kauan?! o.O )
Iso haave ois joskus kouluttaa itsensä stylistiksi, mutta kyllä mä nyt aion tässä vähän aikaa asustella suvun lähettyvillä ja tehdä töitä. Noita stylisti kouluja/kursseja kun ei tahdo olla kun isoimmissa kaupungeissa...

Töitä teen nyt varmaan elokuun loppuun eräässä kampaamossa. Ihan kiva tehdä välillä taas parturin hommiakin vaikka kyllä toi ompelu on silti lähempänä sydäntä... En kyllä tiedä oonko mä ompelussa yhtä hyvä kun parturoinnissa, ainakaan jos todituksiin on uskomista :p

Tällä hetkellä elämä pyörii aikalailla tuon uuden työn ja mun kersani ympärillä. Tuo "kersa" on 1,5v. basenji uros Ferro :D Koko nimeltään Lovelyland First For You.
Ferron ostin helmi-maaliskuun vaihteessa 2007 yhdeltä parhaalta ystävältäni, Heidiltä, jolla on kennel Lovelyland Alavudella missä hän kasvattaa basenjeja ja nyt uutena rotuna mukana hyörii alaskanmalamuutti Tiitu-neidin edustamana.
Basulista olin haaveillut jo vähän aikaa, mutta tarkoitus ei ollut vielä ottaa tuosta Lovelylandin ekasta pentueesta koiraa, vaan vasta seuraavasta, mutta kun Ferrolle ei tahtonut löytyä kotia sai Heidi mut ylipuhuttua että otin pojan sitten hoiviini. Isä ja äiti ei ollu ajatuksesta kovin mielissään sillä asustelin kuitenkin paljon heidän luonaan vaikka oma asunto oli myös Jurvassa. Mutta täytyy sanoa, että ei porukat kyllä paljon vastaan sanonu, taisivat kuitenkin salaa itsekkin olla innoissaan uudesta "lapsenlapsesta" ;)
Basenjit on luonteeltaan hyvin kovapäisiä ja niiltä puuttuu ihmisen miellyttämisen halu kokonaan, mutta juuri tuo itsenäisyys ja "kissamaisuus" tuossa rodussa kiehtookin! Kaikki jotka mut vähänkin paremmin tuntee, tietää, että oon ollut kissa-ihminen aina, joten ei ihme että tuollainen ei-koiramainen hurtta mulle sitten tuli :D
Ferro edustaa rotuaan aikalailla täydellisesti, myös ulkonäöltään mutta etenkin luonteeltaan: niin kova pää että epäilen sen olevan kiveä, oma tahto, tottelee jos siitä on sille itselleen hyötyä, on vieraita kohtaan pidättäytyväinen... jne.
Se on tuhonnu jo vaikka mitä tavaraa, niin mun omia kun muittenkin ja ei tuu toimeen muitten koirien kanssa helposti, varsinkaan urosten, riehuu, karkaa jos saa tilaisuuden ja herättää 7 aikaan aamulla vaikka sais nukkua myöhempään... Mutta silti se on mun vauvani ja ne rauhalliset hetket, millon se makoilee mun vieressä ja laskee pään polvelle, korvaa kaikki ne negatiiviset asiat.

Tuosta  pojasta riittäis  kerrottavaa enemmänkin, mutta säästään asiaa myös tuleviin merkintöihin ;D

Mä kirjotan niin nopeesti, että kirjotusvirheitä löytyy aina mun jutuistani, mutta yrittäkää saada selvää :DD
Niin ja toivattavasti ketään ei ärsytä mun välillä yltiömäinen hymiöiden käyttö ;p

Terveiset Tuurista ja tulkaahan ystävät ja tuttavat käymään :)

Kommentteja kiitos^^

ps.Ja kyllä, blogin nimi on erään täydellisen bändin biisi, arvatkaa minkä? ;DD